VAR-teknologian käyttöönotto edellyttää laajaa ja kehittynyttä infrastruktuuria, joka sisältää huippuluokan kameralaitteiston sekä vakaat viestintäyhteydet kentän ja VAR-keskuksen välillä. Tällaiset vaatimukset ovat erityisen haasteellisia sarjoille ja alueille, joilla taloudelliset ja tekniset resurssit ovat rajalliset. Pienemmät liigat eivät välttämättä pysty investoimaan tarvittaviin laitteisiin, mikä johtaa tilanteeseen, jossa teknologian käyttö ei ole yhtenäistä tai tasapuolista eri turnausten kesken. Tämä teknologinen kuilu voi aiheuttaa eriarvoisuutta pelikentillä ja vaikuttaa kilpailun reiluuteen. Kun joillakin joukkueilla on käytössään edistynyt tarkistusjärjestelmä ja toisilla ei, pelien lopputuloksiin syntyy eroja, jotka eivät perustu yksin pelillisiin ansioihin. VARin laajamittainen käyttöönotto vaatii siksi paitsi teknistä, myös taloudellista sitoutumista eri jalkapalloliitoilta sekä mahdollisesti kansainvälisiä tukirakenteita. Ilman tätä, teknologia voi entisestään syventää olemassa olevia eroja.
VARin luotettavuus on täysin sidoksissa sen tekniseen suorituskykyyn. Jokainen häiriö – oli se sitten ohjelmointivirhe, videoyhteyden katkeaminen tai laitteiston vika – voi estää järjestelmän toiminnan ratkaisevalla hetkellä. Tällaiset ongelmat ovat jo aiheuttaneet tilanteita, joissa tärkeää tuomarointiapua ei ole ollut saatavilla, ja se on johtanut joukkueiden kannalta epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Tuomarit joutuvat silloin tekemään päätöksiä yksin, ilman tukea, ja tämä kasvattaa virheiden mahdollisuutta entisestään. Katsojien ja pelaajien luottamus järjestelmään voi heikentyä, jos teknologia ei toimi johdonmukaisesti. VARin teknologisen vakauden takaaminen edellyttää paitsi ohjelmistojen ja laitteiston säännöllistä päivitystä myös moninkertaista varmistusta ja hätäjärjestelmiä. Vikasietoinen rakenne ja valvottu toiminta ovat keskeisiä, jotta järjestelmä ei petä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
VAR-järjestelmän tarkkuus on suoraan riippuvainen siitä, kuinka monipuolisesti ja kattavasti kenttä on kameroin varustettu. Jos kamerat eivät kata kentän kaikkia alueita tai ne on aseteltu huonosti, tiettyjä tilanteita ei voida arvioida riittävän luotettavasti. Erityisesti paitsio- ja käsivirhetilanteet vaativat erittäin tarkkoja ja kohdistettuja kuvakulmia, jotta tuomaripäätös on perusteltu. Kun kameradata ei ole täydellistä, tuomioihin jää tulkinnanvaraisuutta, mikä saattaa horjuttaa VARin uskottavuutta niin pelaajien kuin fanien silmissä. Esimerkiksi tilanteet, joissa ainoat saatavilla olevat kuvat ovat osittain estyneitä tai liian kaukaa kuvattuja, eivät tarjoa riittävää tietoa päätöksenteon tueksi. Jotta VAR voi toimia luotettavasti kaikissa ottelutilanteissa, kameraverkon täytyy olla sekä määrällisesti että laadullisesti riittävä. Investointi älykkäämpään ja laajempaan visuaaliseen havainnointiin on keskeinen askel teknologian kehittämisessä.